Luopioisten kasvisto

............info(at)luopioistenkasvisto.fi

Natura

Lehtojensuojeluohjelma

Soidensuojeluohjelma

Rantojensuojeluohjelma

Kallioidensuojeluohjelma

Perinnemaisemat ............ Rauhoitukset

Lehtojensuojeluohjelma

Valtakunnallinen lehtojensuojelun komiteamietintö julkaistiin vuonna 1988 (Alapassi, M. & Alanen, A. 1988).
Luopioisten alueelta löytyy kaksi valtakunnallisesti arvokasta lehtoaluetta:

Kuohijoen kalkkilehto (ks. myös Natura-sivu)

Kuohijoen kalkkilehto on kasvistollisesti hyvin arvokas alue (Kuitunen, T. 1982, 1983, 1987, 1998). Pitkäaikainen seuranta on osoittanut lehdon kasviston selvät muutokset. 1980-luvun ojitus oli alueelle hyvin tuhoisa eikä ojien tukkiminen 2000-luvulla ole ainakaan vielä asiaa kovin paljon korjannut.

Kasvi / tarkastusaika	1982	1987	1997	2008
Vaahtera	x	x	x	x
Laskospoimulehti	x	x	x
Tylppähammaspoimulehti	x	x
Mäkikaura	x
Mäkilehtoluste	x	x	x	x
Purolitukka	x	x	x	x
Sormisara	x	x	x	x
Äimäsara	x
Keltasara	x
Hirssisara	x	x	x
Kaislasara	x	x	x	x
Luhtasara	x
Haurasloikko	x	x	x	x
Näsiä	x	x	x	x
Koiranvehnä	x	x	x	x
Haisukurjenpolvi	x	x	x	x
Ahokirkiruoho	x
Sinivuokko	x	x	x	x
Metsämaarianheinä	x	x
Humala	x	x	x	x
Lehtopalsami			x	x
Soikkokaksikko	x	x	x
Lehtokuusama	x	x	x	x
Sääskenvalkku	x	x	x
Lehtotesma	x	x	x	x
Vilukko	x	x
Luhtakuusio	x	x	x
Lehtosinilatva	x	x	x	x
Lehtoimikkä	x	x	x	x
Herukat	x	x	x	x
Lehtopähkämö	x	x	x	x
Lehmus	x	x	x	x
Niittykullero	x	x	x	x
Koiranheisi	x	x	x	x
Lehto-orvokki	x	x	x	x
Kaiheorvokki	x	x	x	x

Niittykullero kuvattuna Kuohijoen kalkkilehdosta.

Taulukosta näkyy, että arvokkaimmat kasvit (sääskenvalkku, suovilukko, äimäsara, kirkiruoho ja mäkikaura) ovat hävinneet. Toisaalta yleisemmät lehtokasvit (orvokit, imikkä ja sinivuokko) ovat lisääntyneet. Soikkokaksikko palasi takaisin, sillä se löydettiin uudelleen kesällä 2009. Harvinaiset poimulehdet ovat tuhoutuneet varjostuksen ja/tai kuivumisen vuoksi.

Lehdon hoidoksi on ehdotettu suurten kuusten poistoa. Myös ojien täytön seuraamuksia on tarkkailtava. Veden pinnan nousu ojitetulla suolla voisi tuoda vielä ainakin luhtalajit takaisin alueelle.

Sarkasen harjulehto

Sarkasen harjulehto on kooltaan noin 4 ha ja sijaitsee Harjunsalmen harjuselänteen ylärinteellä lähellä Sarkasen taloa. Lehdon kasvillisuus vaihtelee kuivan lehdon kasveista tuoreen lehdon kasveihin, joista näkyvimmät ovat:

Puukerros

Pensaskerros

Kenttäkerros

lehmus, kuusi, hieskoivu, haapa, mänty

puuntaimet, viinimarjat, taikinanmarja, näsiä, lehtokuusama

mustakonnanmarja, kielo, sinivuokko, lehtoimikkä, mäkilehtoluste, lehto-orvokki

Hoitotoimiksi harjulehtoon suositellaan lehmuksen kasvua suosivana toimenpiteenä muiden varjostavien puiden poistoa.

Alueen puusto on vanhaa ja tyypillistä komealle harjulehdolle. Lehto muodostaa hienon kokonaisuuden Sarkasen talon vanhan perinnemaiseman kanssa.

Muut arvokkaat lehdot

Luopioisten alueelta löytyvät seuraavat arvokkaat lehtoalueet.

Maakunnalliset	Paikalliset
Palorannan lehmuslehto Haikanvuoren lehdot Ali-Ansiojärven purolehto Puutikkalan lehto Kortteenpohjan lehdot Iso-Vekunan lehto	Tuuliosoja, Evinsalo, Tervaniemi, Vahlajärven laskuoja, Koivulahti, Myllyojan purolehto, Hirvijärven purolehto, Paavolan lehmusmäki, Lähdeahon purolehto, Nuuttilan haka

Nämä lehtoalueet on mainittu komiteamietinnössä ja niistä on suojeltu tähän mennessä lehmuslehdot.

Metsähakkuusuunnitelmissa kohteet on otettava huomioon, mutta siitä huolimatta joidenkin osalta metsänhoidolliset toimenpiteet ovat jo osittain köyhdyttäneet alueita tai suojeltu lehmusalue on jäänyt aiottua pienemmäksi.

Mäkilehtoluste kuvattuna Myllyojan purolehdosta Padankoskelta.