|
|
Lajikuvaus
Kuvaus: Humala on monivuotinen hamppukasvi, joka on kaksikotinen, sen varsi on köynnöstävä ja karhea, lehdet kolmijakoisia ja sahalaitaisia, hedekukinto (kuva) on laaja ja harsu, emikukinto on käpymäinen.
Koko: 1 - 5 m
Kasvupaikka: Alunperin lehdoissa puronvarsilla, rannoilla, jäänteenä asumusten läheisyydessä.
Levinneisyys: Yleinen Etelä-Suomessa, harvinaistuu Etelä-Lappiin mennessä.
Mikrosienet:
humalanhärmä (Podosphaera macularis)
Muuta: Humalaa on kasvatettu satoja vuosia oluen valmistusta varten. Se oli myös verokasvi, jolloin jokaisen talon piti kasvattaa tietty määrä humalaa veroina kruunulle. |
|
Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa
Humala on melko harvinainen kasvi alueella.
Sen kasvustot sijaitsevat yleensä vanhojen joko asuttujen tai autiotalojen pihapiirien läheisyydessä ja ovat siksi yleensä viljelyperäisiä.
Humalaa tavataan myös lehtokasvina parhaista lehdoista, mutta niissäkin se on yleensä emikasvia ja viittaa siksi muinaiseen viljelyperään.
Hedehumalaa kasvaa Kuohijoella maantien varressa Lieson tienhaarasta Sappeeseen päin lehdossa jokseenkin runsaasti ja näyttävästi. Oletettavaa olisikin, että tuo kasvusto voisi olla alkuperäinen, vaikka kasvupaikka viittaa viljelyyn.
Kirjallisuustiedot
- Kuitunen, T. 1987: Eräiden lehtokasvien levinneisyydestä Luopioisten Padankoskella. - Talvikki 11: 62-73.
- Kuitunen, T. 1994: Autiotalojen viljely- ja koristekasveista. - Talvikki 18: 58-65.
- Kuitunen, T. 2008: Kasvihavaintoja Pälkäneeltä, Luopioisten alueelta (EH). - Talvikki 32: 56-60. |
|