Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
 
 
 
 
 

Metsät .......................... Suot

 

Vesistöt ....... ............ Kalliot, rannat

   

Pellot, kedot, niityt ............. Pihat, puistot

 

Metsät:

Suomi on metsien maa, mutta täällä on vain vähän puulajeja. Tämä pätee myös Luopioisten alueelle. Valtakunnallisten metsäinventointien mukaann (VMI9) Pirkanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ovat kasvaneet 1960-luvulta lähtien. Kuusen osuus puiden määrästä on 47 %, männyn 35 % ja loppuosuus jakautuu eri lehtipuiden kesken. Kahden viimeisimmän metsäinventoinnin välillä puumäärien kasvussa on tapahtunut vain vähän lisääntymistä. Männyn ja koivun osuus on hieman noussut kuusen ja lehtipuiden kustannuksella. Kuusen hakkuiden määrä on inventoinnin mukaan ylittänyt kasvun määrän, mutta muiden puulajien hakkuut ovat olleet kasvua vähäisempiä. Inventoinnissa todetaan myös, että metsäsertifioinnin kriteerit ovat alueella toteutuneet.
Luopioisten alueen metsät ovat A. K. Cajanderin metsätyyppikäsitteen mukaan pääosin tuoreita (MT) tai lehtomaisia (OMT) kangasmetsiä (Kalliola, 1973). Karuja kankaita (VT ja CT) löytyy lähinnä pieninä laikkuina harjualueilta ja vesistöjen saarista. Metsätyypit määritellään pääasiassa kasvilajien mukaan.

Tuoretta kangasmetsää Padankoskella.

Tähän katsaukseen en ole ottanut mukaan ollenkaan pohjakerrosta, joka Luopioisten alueella on hyvin samanlainen kuin muuallakin maassa, vain lajit saattavat olla erilaiset. Kasvikartoituksessa pohjakerrokseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Yleiskuvana voisi sanoa, että kuivilla kankailla pohjakerros muodostuu erilaisista jäkälistä, tuoreilla kankailla sammalista ja lehdoista se puuttuu lähes kokonaan. Siellä kenttäkerroksen ruohovartiset kasvit peittävät myös pohjamaan.

 

Istutuskoivikkoa vanhalla pellolla Padankoskella.

Seuraavasta taulukosta löytyvät Luopioisten alueen metsätyyppien yleisimmät kasvilajit arvioidussa järjestyksessä.

  Puukerros Pensaskerros Kenttäkerros
CT mänty kataja kanerva, puolukka
VT mänty, koivu, kuusi, haapa kataja, pihlaja, taimet kanerva, puolukka, mustikka, vanamo
MT kuusi, koivu, haapa kataja, pihlaja, harmaaleppä mustikka, vanamo, maitikat, lillukka, oravanmarja, metsätähti
OMT kuusi, koivu, haapa, harmaaleppä pihlaja, tuomi, pajut, paatsama mustikka, oravanmarja, ketunleipä, kultapiisku, kevätpiippo, metsälauha,
OMaT koivu, kuusi, lehmus, vaahtera tuomi, lehtokuusama, paatsama, taikinamarja kielo, ketunleipä, metsäkurjenpolvi, sormisara, saniaiset, nuokkuhelmikkä

CT = Calluna-tyyppi eli kuiva kangasmetsä

VT = Vaccinium-tyyppi eli kuivahko kangasmetsä

MT = Myrtillus-tyyppi eli tuore kangasmetsä

OMT = Oxalis-Myrtillus-tyyppi eli lehtomainen kangasmetsä

OMaT = Oxalis-Maianthemum-tyyppi eli lehto


   

 

Omien havaintojeni pohjalta vuosikymmenien kuluessa metsissä on tapahtunut selvä muutos. Metsätöissä on siirrytty yhä suuremmassa määrin metsän harvennus- tai osittaishakkuista päätehakkuun kaltaisiin avohakkuisiin. Se on muuttanut ratkaisevasti sekä alueen maisemakuvaa että kasvillisuuden rakennetta. Aukkojen kasvillisuus muodostuu nykyään voimakkaista pioneerikasveista (esim. vadelma, nokkonen, maitohorsma, hieta- ja metsäkastikka) sekä nuorista puuntaimista (lähinnä hieskoivu). Tällöin pienempi ja vaativampi kenttäkerroksen kasvilajisto on taantunut tai tuhoutunut. Tämä näkyy monen ennen yleisen metsälajin vähenemisenä. Toisaalta hakkuualueille on ilmaantunut myös uutta lajistoa, joka kuitenkin näyttää häviävän taimikon kasvaessa (esim. erilaiset villakot, huhtakurjenpolvi ja pienemmät horsmat).

Vanha lehmus rantalehdossa Niemikunnassa.

Kasvistollisesti mielenkiintoisimpia ovat olleet lehtomaiset kangasmetsät sekä lehdot. Niistä ovat löytyneet myös harvinaisimmat alueen metsäkasveista. Näitä olen koonnut seuraavaan taulukkoon.

    Harvinaisia lajeja
CT   sarjatalvikki, kalliohatikka
VT   sianpuolukka, keltalieko, kissankäpälä, häränsilmä, keltatalvikki
MT   metsämaarianheinä
OMT   tähtitalvikki, metsäruusu, korpisorsimo, korpinurmikka
OMat   lehtoneidonvaippa, pussikämmekkä, lehtopähkämö, lehto-orvokki, lehtoleinikki