Soidensuojeluohjelma

Valtakunnallinen soidensuojelun perusohjelma I julkaistiin vuonna 1977 ja II vuonna 1980 (Soidensuojelun perusohjelma I ja II, 1977, 1980).

Luopioisten alueelta löytyy yksi valtakunnallisesti arvokas suoalue (ks. myös Natura):

Kurkisuo

Natura-kohde kartoitettiin 1982 ruutukartoituksella ja silloin määritettiin suon suotyypit ja kasvilajisto (Kuitunen, T. & Kuitunen, M. 1989) sekä kasvien uhanalaisuus.
Suolla kasvoi silloin 107 putkilokasvilajia, joista silloisten uhanalaisluokitusten mukaisia uhanalaisia putkilokasvilajeja löytyi viisi.
Eri suotyypit näkyvät kartasta (Lyhenteet Suotyyppioppaan mukaiset, Eurola, S. & Kaakinen, E. 1978). Kartta on julkaistu aikaisemmin Talvikissa.

Kurkisuon läntistä nevalauetta, jossa kasvavat myös suon uhanalaiset kasvit.

Suon uhanalaiset kasvit ovat (Kuitunen, T. 1983):

Punakämmekkä:

Kasvi kasvaa suolla laajalla alueella ja sen esiintymistä seurattiin vuosina 1984 - 1989 laskemalla linjalaskennalla kasvin sekä fertiilit että steriilit versot ja vertaamalla keskenään punakämmekän ja maariankämmekän versojen kasvullista kokoa sekä lehtien ja kukkien lukumäärää (Kuitunen, M. & Kuitunen, T. 1994). Kukkivien kasviversojen määrät ovat vaihdelleet runsaasti eri vuosina samoin steriilit versot. Suolta löydettiin aikoinaan kaksi populaatiota, jotka olivat hyvin erilaisia kasvultaan. Nykyään eteläinen populaatio voi hyvin, mutta pohjoisen esiintymäalueen yksilömäärät ovat vaihdelleet huomattavasti vuodesta toiseen eikä sieltä ole löydetty yhtään kämmekkää enää 2000-luvulla. Punakämmekkä vaatii silmälläpitoa, ettei eteläiselle populaatiolle käy samalla tavalla.

Kaitakämmekkä:

Kasvi löytyi suolta kesällä 1982, jolloin sitä kasvoi muutama verso parilla paikalla suon länsiosien ravinteisella saranevalla lähellä vanhaa kalasääsken pesää. Kaitakämmekän esiintymistä on sen jälkeen seurattu suolla vuosittain. Sen kasvupaikka on säilynyt ennallaan eikä vesitasapainossakaan ole tapahtunut näkyviä muutoksia. Kasvi on edelleen löytynyt samoilta kasvupaikoilta lähes joka vuosi, mutta se ei ole laajentanut kasvualuettaan ja on siksi äärimmäisen uhanalainen. Kaitakämmekkäristeymiä muiden kämmeköiden kanssa ei ole löydetty. 1980-luvulla kasvoi lähellä suon laitaa hyvin kookas maariankämmekkäristeymä. Toisena osapuolena oli todennäköisesti kuitenkin punakämmekkä.

Rimpivihvilä:

Rimpivihvilän on tiedetty jo pitkään kasvavan Kurkisuolla. Sen kasvupaikat ovat sijainneet muutamassa rimmessä suon läntisellä ravinteisella saranevalla ja sitten laajemmin suon pohjoisella ruopparimpinevalla kapeana kaistana. Parhaimmillaan 1980-luvulla suolta laskettiin jopa 70 versoa neliöltä, mutta viimeisten havaintojen mukaan kasvi on voimakkaasti näistä määristä taantunut. 2000-luvulla sitä on saanut turhaan etsiä läntisiltä kasvupaikoiltaan eikä se pohjoisen rimmissäkään ole enää joka vuosi esiintynyt. Suon kasvuedellytykset eivät ole näennäisesti muuttuneet. Rimpivihvilän esiintymistä tulee seurata.

Suovalkku:

Suovalkku on Kurkisuolla laajalle levinnyt ja runsaslukuinen kasvi. Sen kasvupaikat ovat avoimia neva-alueita, joissa ravinteisuuden lisäksi esiintyy veden liikettä sammalkerroksen alla. Kasvin esiintyminen on oikukasta. Toisina kesinä sitä saa turhaan suolta etsiä, mutta joinain kesinä se täyttää sopivat paikat kokonaan ja neliöllä saattaa olla toistakymmentä valkkua. Suovalkun tulevaisuus näyttää olevan hyvä suon rauhoituspäätöksen jälkeen.

Vaaleasara:

Sara on levittäytynyt Kurkisuolla laajalle rimpinevojen reunoille ja mättäille. Kuivemmilla pailoilla sen peittävyys voi olla jopa 80%. Vaaleasaran kasvustot eivät näytä vaihtelevan vuosittain kovinkaan paljon, ainoastaan suurten sarojen varjostus saattaa peittää sen näkyvistä märkinä kesinä. Vaaleansaran tulevaisuus suolla näyttää olevan hyvä.

Suolta on lehtitietojen mukaan (Mäkirinta 2005) löydetty myös hoikkavillaa ja pikkukihokkia, jotka molemmat ovat uhanalaisia kasveja. Näitä lajeja ei kuitenkaan ole ilmoitettu Kastikka-tietokantaan Kurkisuolta eikä pikkukihokkia muualtakaan Luopioisten alueelta. Tehdyssä kartoituksessa 1980-luvulla kumpaakaan kasvia ei suolta löydetty. Myöskään vuosittain tehdyissä uhanalaisinventoinneissa niistä ei ole tehty havaintoja. Kasvien esiintyminen Kurkisuolla on kuitenkin mahdollista, sillä niille sopivia kasvupaikkoja sieltä kyllä löytyy.