|
Kallioidensuojeluohjelma
Valtakunnallisen kallioidensuojeluohjelmaan kuuluvia kallioita ei Luopioisten alueella ole.
Paikallisesti arvokkaista kallioalueita kuitenkin löytyy runsaasti.
Kallio on maisemallisesti näyttävä suonigneissikallio, joka on ollut aikojen kuluessa kiinnekohtana monelle Kukkialla liikkuneelle matkaajalle. Sen päällä on muinaismuistolailla rauhoitettu muistomerkki.
Kalliomuodostumat sijaitsevat osana pitkää Padasjoelta Kuhmalahdelle asti ulottuvaa diabaasijuottia. Suurimmat pahdat ja jyrkänteet ja näin myös kasvistollisesti arvokkaimmat alueet sijaitsevat edellä mainittujen kuntien alueella, mutta kyllä Luopioinenkin saa osansa. Riutta- ja Karijärven alueella olevilla kalliopaljastumilla tavataan paitsi harvinaisia itiökasveja myös rauhoitettua hajuheinää sekä haurasloikkoa ja karvakiviyrttiä. Kallioiden alla esiintyy runsaslajisia kallionaluslehtoja. Kuhmalahden puolelta on löytynyt siirtolohkareesta myös niukasti tummaraunioista, jota kannattaa etsiä myös Luopioisten puolelta rajaa.
Kalkkilehdon kalliot ovat louhoksen pystysuoria pintoja, joilla kasvaa runsaasti harvinaisia sammallajeja, mm. isoruostesammal, taljaruostesammal, kalkkikiertosammal, kielikellosammal, kalkkikahtaissammal, viuhkasammal, kutrisammal ja norkkusammal. Lehtokasvillisuus kallioden alla on runsas ja monilajinen. Haikan alueella on myös muita edustavia kalliopaljastumia, joiden kasvillisuus ei kuitenkaan yllä Kalkkilehdon luokkaan. Itse Haikanvuoren laki on laajalti avokalliota ja siellä on vanha kalasääsken pesä. Kallioilta on komeat näköalat Kukkialle.
|
|

Niemikunnan Pitkäniityn kalliopaljastumat ovat karuja mutta kauniita.
Kallioalue on laakea silokallioinen osittain karun ketokasvillisuuden peittämä Kouvalanjärven rantakallio. Kalliolta on hyvät näköalat. Itäinen jyrkänne on kasvistollisesti arvokas, koska siellä sijaitsee yksi Luopioisten alueen neljästä tunnetusta tummaraunioispaikoista. Jyrkänteen alapuolella on kulttuurivaikutteista runsaslajista lehtoa.
Vuoren lakiosa on kuivaa mäntyvaltaista metsää, jossa esiintyy karuja silokalliopaljastumia. Länsijyrkänteen puolivälissä on ravinteisempi juotti, jossa kasvaa vaateliaita sammalia, mm. kalkkikiertosammal ja siloriippusammal. Siellä on myös Luopioisten alueen neljäs tummaraunioisesiintymä. Kallion juurella esiintyy rehevää kallionaluslehtoa. Kalliolta on hyvät näköalat Hirvijärville.
Vahlevuori on laaja osittain silokallioinen ja osittain pieniä jyrkänteitä muodostava kallioalue keskellä laajaa kangasmetsäaluetta. Sen juurella leviävät puolilehdot ja kallionaluslehdot, joiden kasvillisuus on alueelle tyypillistä, runsasta ja vaateliasta. Kallioalueilta ei ole löydetty uhanalaisia kasvilajeja, mutta kallionaluslehdoissa kasvaa useita vaateliaita lehtolajeja kuten lehtopalsami, lehtomatara, haisukurjenpolvi ja korpisorsimo. Kalliopinnan sammalista mainittakoon lettosiipisammal.
|
|
Metsäinen kalliovuori kohoaa näyttävästi ympäristöstään. Sen lakialueella on runsaasti variksenmarjaa kasvavia rahkasammalpintaisia suopainanteita ja valurahkapintoja. Kataja muodostaa lakialueelle ketomaisia kohtia. Kallioalueella ei kasva uhanalaisia kasvilajeja, mutta lähilehdoissa esiintyy jokseenkin harvinaisia lehtolajeja kuten haisukurjenpolvi. Kallion sammalista mainittakoon siloriippusammal ja ketohavusammal.
Nämä ovat hyvin samantapaisia kalliovuori kuin edellinenkin.
Korppivuori-Laurilanvuori Laipassa:
Nämä ovat karuja mäntyvaltaisia osittain silokallioisia kallioalueita Hirvijärven eteläpuolella. Pystysuorat pahdat putoavat suoraan järveen tehden siitä rotkomaisen ja jylhän. Kalliot ovat karuja ja kasvillisuus etupäässä kuivan- ja tuoreen kangasmetsän (VT, MT) kasvillisuutta. Kallioilla on valurahkajuotteja. Laurilanvuorella kasvaa jo kauan tiedossa ollut, kadonnut ja Hannu Alenin uudelleen 2006 löytämä alueella uhanalainen kalliohatikka.

Nuoruuslahden rantakallioita Niemikunnan eteläosassa.
Laajan alueen korkein kohta, jonka laki nousee yli 171 m merenpinnasta. Reaalikorkeuskin on näyttävä. Alueen kasvillisuus on lakiosissa tuoretta kangasmetsää (MT) ja alemmilla rinteillä lehtoa (OMT, OMaT). Kalliopaljastumat ovat vuoren lakiosissa pieniä. Lehmusta esiintyy alueella runsaana. Kalliojyrkanteessä kasvaa vaateliaita jäkäliä, mm. raidankehkojäkälää ja munuaisjäkälää sekä karvakiviyrttiä. Rinnelehdoista löytyy kalliokasvillisuuden lisäksi mm. lehtoneidonvaippaa, lehto-orvokkia ja mustakonnanmarjaa. Läheisellä Hirvijärven kalliolla kasvaa runsaasti kalliokohokkia.
|