Kirjallisuustiedot

- Ahola, J. 1987: Sääskenvalkku (Microstylis monofyllos) Valkeakosken Sääksmäellä. - Talvikki 11: 28-29.
- Häyhä, T. 2003: Uhanalaiset kasvit Kanta-Hämeessä. - Alueelliset ympäristöjulkaisut 306. Hämeen ympäristökeskus. 129s.
- Kuitunen, T. 1982: Sääskenvalkku (Microstylis monofyllos) Luopioisten Kuohijoella. - Talvikki 6: 53-55.
- Kuitunen, T. 1998: Kuohijoen kalkkilehto – Natura-kohde. - Talvikki 22: 106-109.
- Tampereen seutukaavaliitto 1985: Pirkanmaan uhanalaiset kasvit. Julkaisu B 147. - 47 s.

Lajikuvaus

Kuvaus: Sääskenvalkku on monivuotinen kämmekkäkasvi, jonka varren tyvi on sipulimainen, tavallisesti yksi leveänsoikea lehti varren alaosassa ja tähkämäinen kukinto on pitkä ja monikukkainen.

Koko: 10 - 25 cm

Kasvupaikka: Letoilla, märillä kalkkipitoisilla niityillä.

Levinneisyys: Harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa Etelä-Lappiin saakka.

Mikrosienet:

Muuta: Harvinaistunut voimakkaasti. Rauhoitettu.

Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa

Sääskenvalkun ainoa kasvupaikka alueella oli Kuohijoen kalkkialueen alapuolisella suolla.

Kun suo ojitettiin 80-luvulla, kasvi vähitellen tuhoutui eikä sitä ole nähty jokavuotisista etsinnöistä huolimatta enää 90-luvun jälkeen.

Suota ennallistettiin tukkimalla ojat 2000-luvun alussa. Kasvia on monta kertaa etsitty myös uusilta kasvupaikoilta, mutta turhaan.

Sääskenvalkku on tavattu alueelta viimeksi vuonna 1998 ja se voidaan katsoa hävinneeksi.