|
|
Lajikuvaus
Kuvaus: Masmalo on 2- tai monivuotinen hernekasvi, jonka varsi on koheneva, myötäkarvainen ja niukkahaarainen, lehdet ovat parilehdykkäiset varren tyvellä, päättölehdykkä usein muita isompi, lehdykät ovat soikeita ja karvaisia, kukinnot pallomaiset ja keltaiset, verhiö pullea, vaalea ja karvainen.
Koko: 10 - 40 cm
Kasvupaikka: Kuivilla kedoilla ja niityillä, pientareilla, joutomailla.
Levinneisyys: Harvakseltaan Etelä-Suomessa, pohjanmasmalo Lappiin saakka.
Mikrosienet:
masmalonruoste (Uromyces anthyllidis)
apilanhärmä (Erysiphe trifolii)
Muuta: Suomesta on tavattu seuraavat alalajit: ketomasmalo (A. ssp. vulneraria), idänmasmalo (A. ssp. polyphylla), parimasmalo (A. ssp. carpatica) ja pohjanmasmalo (A. ssp. lapponica). Kasvi on rauhoitettu. |
|
Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa
Masmalo on alueella toistaiseksi hyvin harvinainen satunnaiskasvi.
Kasvi tavattiin alueelta ensimmäisen kerran kesällä 2010. Löydetty kukkiva verso kasvoi tienpientareella Aitoossa ennen Silmon risteystä. Paikalla on tehty tietöitä viimeisten vuosien aikana ja piennarta on soritettu. Kasvin alkuperä on Pälkäneen Kollolanharjulla, josta sora on peräisin ja jossa masmaloa tavataan. Löydetty kasvi oli pohjanmasmalo, joka luonnonvaraisilla kasvupaikoillaan on valtakunnallisesti silmälläpidettävä (NT) laji.
Masmalon ilmaantumista Luopioisiin on odotettu. Sen seurana kasvoivat toiset soran mukana leviävät lajit tunturikurjenherne ja keltamaite, jotka ovat saapuneet alueelle samalla tavalla muutama vuosi sitten.
Kasvia tulee suojella ja sen esiintymistä seurata.
Kirjallisuustiedot
.
|