Lajikuvaus

Kuvaus: Monivuotinen hernekasvi, koheneva, lehdet päättöpariset, lehdykät noin sentin pituisia vastapuikeita, kukinto 2-6-kukkainen keltainen. Monimuotoinen.

Koko: 10 - 40 cm

Kasvupaikka: Pientareet, sorakuopissa, harjumetsissä.

Levinneisyys: Jokseenkin yleinen Etelä-Suomessa.

Muuta: Keltamaitteella on useita variaatioita.

Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa

Keltamaite on alueella harvinainen kasvi.

Se on hiekkaisten pientareiden ja harjujen kasvi, joka leviää helposti soran mukana uusille paikoille.

Vanhoja satunnaislöytöjä on tehty Luopioisten alueelta muutamia. Niiden tarkat kasvupaikat eivät ole tiedossa. Hämäläinen löysi kasvin vuonna 1980 ja Lahtonen vuonna 1976 kirkonkylän alueelta.

Keltamaite on yleinen Pälkäneen puolella ja on levinnyt vuosi vuodelta lähemmäksi Luopioisten alueen rajaa. Lopulta Hannu Alén löysi sen muutamasta paikasta Aitioosta Sappeentien reunaluiskasta ja lopulta jopa Holjasta asti.

Vuoden 2008 kesällä ainakin Sappeentien yksi esiintymä osoitti vakiintumisen merkkejä, joten kasvia voidaan pitää alueella vakinaisesti kasvavana lajina.

Kesällä 2010 kasvia kasvoi sitten jo laajalti Aitoon alueella teiden reunoissa yhdessä tunturikurjenherneen ja masmalon (vain yksi paikka) kanssa.

Kirjallisuustiedot

- Ranta, Y. 1989: Eräiden kasvilajien esiintymisestä Pälkäneellä. - Talvikki 13: 51-58.
- Lahtonen, T. 1980: Havaintoja tienurmetuskasveista Luopioisissa 1980. - Talvikki 4: 34-38.