Nimet:

Sivustolla käytetty jäkälien nimistö on pääasiassa kirjan Suomen rupijäkälät (Stenroos, S. ym. 2015) mukainen.

Uhanalaisuus:

Uhanalaisuusluokitus on koottu samasta kirjasta. Ne löytyvät myös uudemmasta uhanalaisselvityksestä (Rassi ym. 2010). Lyhenteet selityksineen ovat seuraavat:

Käsitteitä

Jäkälien kuvauksissa käytetään usein erityistä käsitteistöä ja sanastoa. Tässä on muutamia selityksiä lajisivuilla oleviin merkintöihin. Lisää niitä löytyy alan kirjoista, ks. kirjallisuusluettelo.

epifyyttinen – kasvin pinnalla kasvava
fertiili – tuottaa itiöitä
fibrilli – lupoilla ja naavoilla ohut sivuhaara
fotobiontti – jäkälän leväosakas
fyllokladio – tinajäkälien sekovarren pintarakenteet
huopakarvaisuus – sekovarren pinnalla olevat rihmat
härmä – kotelomaljoissa tai sekovarren pinnalla
isidio – tappimainen sekovarren ulkoke
kotelomalja – maljamainen tai kiekkomainen osa
lekanoroidi – kotelomalja, jolla sekovarsireunus
lekideoidi – sekovarsireunus puuttuu
malto – sekovarren kuorikerroksen alla oleva kerros
mykobiontti – jäkälän sieniosakas
papilli – sekovarren kuorikerroksen nysty
podeetio – torvijäkälillä kotelomaljojen yhteinen jalkaosa
ritsoidi – sekovarren alapinnan juurtumahapsi
sekovarsi – jäkälän kasvullinen osa
soraali – sekovarren osa, muodostaa soredioita
soredio – jäkälämuru
valehuokonen – vaalea aukko sekovarren kuoressa

Hakutoiminnot

Toiminto on laadittu Google-haun avulla. Haku tapahtuu vain Luopioisten Kasvisto-sivuilta. Blogissa olevat maininnat on toistaiseksi rajattu pois hausta. Parhaan tuloksen saa, jos kirjoittaa jäkälän koko nimen, mutta haku toimii myös muulla tavoin, esim. kasvupaikkojen, käsitteiden, tuntomerkkien tms. avulla. Määritykseen hakutoiminnoista ei vielä ole riittävää apua.

Kuvat:

Kuvat on otettu parin viime vuoden aikana pääasiassa Luopioisista.

Olen liittänyt sivulle jäkälästä ainakin kaksi kuvaa:

Ensimmäinen kuva on lähikuva, josta saattaa nähdä jopa lajityypillisiä tuntomerkkejä, mutta kovin pienissä kohteissa ne jäävät valitettavasti usein epätarkoiksi tai liian pieniksi. Joitakin miroskooppikuvia on käytetty. Silloin suurennus on ollut 20 - 40-kertainen. Tekstissä saatetaan täydentää kuvassa näkyviä tuntomerkkejä.

Toinen kuva on otettu kauempaa. Siinä on pyritty esittelemään jäkälän kasvutapaa (pensasmainen - mattomainen, tiivis - löyhä, kivellä - epifyyttinä). Toinen kuva voi olla myös kuva jäkälän kasvupaikasta.

Suuri osa kuvista on otettu järjestelmäkameralla ja 105 mm makro-objektiivilla jalustan päältä. Tuesta huolimatta kuvat eivät kaikki ole aivan tarkkoja ja sellaisia kuvia tulen uusimaan päivitysten yhteydessä, kunhan saan parempaa kuvamateriaalia käyttöön.

Kuvat eivät missään tapauksessa pelkästään riitä jäkälämääritykseen, sillä monet lajitason tuntomerkit ovat kemiallisia tai mikroskooppisia.

Kuvissa voi olla virheitä, koska kaikista kuvan lajeista ei ole otettu näytettä eikä niitä ole tutkittu kemiallisesti. Virheet korjataan, kun ne huomataan.

Levinneisyyskäsitteitä

eutrofi = runsasravinteinen kasvupaikka
holarktinen = lähes koko pohjoinen pallonpuolisko kravun kääntöpiiriltä pohjoiseen
indiferentti = ei vaatelias laji
kalkinsuosija = menestyy paremmin kalkkipitoisella alustalla
kalkinvaatija = vaatii kasvualustaltaan kalkkipitoisuutta
kosmopoliitti = yleismaailmallinen
kulttuurikasvi = kasvaa vain asutuilla seuduilla
kulttuurinsuosija = hyötyy ihmistoiminnasta
mesotrofi = ravinteinen kasvupaikka
oligotrofi = vähäravinteinen kasvupaikka
ombrotrofi = karu kasvupaikka
pioneerilaji = kasvupaikalle ensimmäisenä ilmaantuva laji
sirkumboreaalinen = pohjoisen pallonpuoliskon havumetsät
sirkumpolaarinen = esim. pohjoisnapaa ympäröivä alue

Kemialliset reagenssit

+ värireaktio syntyy, väri ilmoitettu
- värireaktiota ei synny

K = KOH, kaliumhydroksidi
C = Ca(OCl)2, kalsiumhypokloriitti
KC = KOH + Ca(OCl)2
PD = p-fenyleenidiamiini
J = KJ, kaliumjodidi

Katso tarkemmat tiedot ja käyttö kirjallisuudesta. Yleensä harrastaja ei pääse käsiksi kuin kahteen ensimmäiseen, jotka ovat puhdistusaineita.

Kuvaus:

Jäkälien lajikuvaus on yhdistelmä eri kirjojen teksteistä (esim. Stenroos, S. 2011, 2015, Ahti, T. 1999, 2002, 2007, 2011, Hakulinen, 1963). Tähän olen koonnut myös niitä huomioita, joita itse olen käyttänyt maastossa lajeja määrittäessäni. Kannattaa huomioida myös eri kirjoista kootut viitteelliset määrityskaavat. Jokaisella sivulla on linkki määrityskaavan alkuun.

Lajin koko on suhteellinen kasvupaikan vuoksi ja siksi hyvin vaikeasti määriteltävissä. Tässä on annettu jäkälälle keskimääräisiä kokoja.

Tiedot lajin kasvupaikoista ja levinneisyydestä on koottu kirjallisuudesta (ks. yllä).

Kohdassa muuta on esittely mahdollisia jäkälien erikoispiirteitä tai käyttömahdollisuuksia. Myös alemmat taksonit on kerrottu tässä.

Luopioisten kasvupaikat:

Tähän osioon olen arvioinut jäkälän yleisyyttä tämänhetkisten löytöjen ja tietojen pohjalta seuraavasti:

Seuraavassa kappaleessa olen kertonut niistä paikoista, joista jäkälää on löytynyt Luopioisten alueelta ja kuinka runsas se on ollut kasvupaikallaan.Tarkkoja kasvupaikkoja on mahdoton ilmoittaa, sillä monet jäkälät ovat hyvin pieniä ja vaikeasti löydettäviä, joten löytöpaikaksi on ilmoitettu vain karttanimi, esim. Kulovuori tai Kurkisuo.

Tässä on kerrottu myös kuvien ottopaikat ja jäkälästä juuri sillä paikalla.

Vertaa seuraaviin:

Tähän osioon olen linkittänyt sellaiset jäkälälajit, jotka ovat joko esittelyjäkälälle sukua, kasvavat samanlaisilla kasvupaikoilla tai ovat hyvin samannäköisiä. Toistaiseksi tässä on lueteltu ja linkitetty vain niitä jäkäliä, joita alueelta on löydetty.