| © TuomoKuitunen |
| Etusivu |
| Alue |
| Suojeluohjelmat |
| Kasvillisuus |
| Kasvilajit |
| Kirjallisuus |
| Linkit |
| Blogi |
| Kuvia |
|
| Rekisterissä olevia | havainnoitsijoita (2009) | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|
Luopioisten alueella ovat liikkuneet monet tunnetut botanistit, kuten Kaarlo Linkola, Mauno Kotilainen ja Niilo Söyrinki. Havaintoja heiltä ei rekisterissä ole paljon, mutta varmasti he ovat niitä kulkiessaan tehneet ja ihailleet pitäjän kauneutta. Havainnointilistasta löytyvät myös Jorma Soveri, joka teki aikoinaan ennen sotia Lammin kasviston ja Niilo Haikonen, joka on ansiokkaasti kartoittanut Päijät-Hämeen kasvillisuutta. Myös monet Tampereen kasvitieteellisen yhdistyksen jäsenet ovat lähettäneet havintojaan reksiteriin, kuten Matti Kääntönen, Tapio Lahtonen ja Juhani Tolonen. Luopioisten alueelta vanhimmat havainnot ovat 1800-luvun lopulta. C. Leopold teki silloin tutkimuksiaan Luopioisissa, Kuhmalahdella ja Sahalahdella. Irja Ahonen, myöhemmin Martikainen, toimi pitkään Luopioisissa ja vieläkin hänen kädenjälkensä näkyy ainakin Roukkusaaren kasvillisuudessa. Ragnar Bäck löysi ormion elokuussa 1933 Puutikkalan Saksalanlahdelta ja se oli pieni sensaatio aikoinaan. Olihan Kukkia kasvin ainoa kasvupaikka sitten Etelä-Ruotsin. Urho Mäkirinta on ansiokkaasti tutkinut myös Luopioisten kasvillisuutta ja kirjoittanut siitä paikallisiin lehtiin. Hän teki mm. lehtotyyppejä käsittelevän tutkimuksensa täällä1960-luvulla ja myöhemmin monia tärkeitä vesikasvitutkimuksia. Nykyisistä kasvitutkijoista alueella näyttävät viihtyneen ainakin Pertti Uotila, Raino Lampinen ja Pentti Alanko. Minun apunani on ollut vuosikausia Hannu Alén, joka on kartoittanut lähinnä Aitoon suuntaa ja tehnyt yksittäisiä havaintoja muualtakin liikkuessaan työn vuoksi ympäri Luopioista. Kuhmalahden suunnassa yhteistyötä on tehty Marja-Liisa ja Veikko Huhdan kanssa. Kesällä 2009 Lauri Oesch täydensi Rautajärven ruutuja ja löysi monta hienoa uutta lajia Luopioisiin. Kaikkia rekisteriin vietyjä havaintoja ei ole voitu hyödyntää, koska varhaisemmin ei kiinnitetty kovin tarkkaa huomiota kasvin kasvupaikkan koordinaatteihin. Niinpä monet senaikaiset havainnot ovat rekisterissä peninkulmaruudun tarkuudella eivätkä siksi näy merkkeinä neliökilometrikartalla. Jotkut tiedot on poimittu kirjallisuudesta eikä silloinkaan tarkempaa paikkamääritystä ole voitu suorittaa.
Mäntyjen heijastumaa Kukkian kirkkaasta pinnasta Harjunsalmessa.
|
|||||||||||||||
