Koska suuri osa sammalista on hyvinkin tiukasti erikoistunut kasvupaikkaansa, on tärkeää suojella ennemminkin kasvupaikkoja kuin lajeja. Näin onkin tehty. Rauhoitettuja sammalia on Suomessa vain 13 kpl, mutta uhanalaisia (CR, EN, VU) löytyy peräti 312 kpl, mikä on 34 % sammallajeista. Lisäksi silmälläpidettäviä (NT) lajeja löytyy 60 kpl eli n. 7 % kokolajimäärästä (Hyvärinen ym. 2019). Tätä tilannetta on pyritty korjaamaan ympäristölainsäädännöllisesti muodostamalla suojelualueita sellaisille paikoille, joilla kasvaa useampia harvinaisia tai uhanalaisia sammalia.

Luopioisista ei ole rauhoitettu yhtään aluetta (esim. aarnialuetta) vain sammalten vuoksi, mutta sekä Natura-2000- että erilaisten suojeluohjelmien rauhoitusalueilta löytyy myös uhanalaisille sammalille sopivia kasvupaikkoja.

Kosteus ja ravinteet ovat valtaosalle sammalista elinehto. Siksi sellaiset biotoopit ovat myös sammalille tärkeitä. Luopioisten alueella lähteet ja lähteiköt ovat joutuneet väistymään rakentamisen ja metsänhoidon tieltä. Rannat on rakennettu vapaa-ajanasunnoiksi ja metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelmien mukaan. Näiden seurauksena on monen vaateliaan sammalen kasvupaikka hävinnyt. Myös suot ovat vähentyneet, ennen kaikkea ravinteiset suot, ja tämä on ilman muuta vähentänyt suosammalten määrää. Ilman Kurkisuon ja Kuohijoen Natura 2000-alueita Luopioisten sammallajisto olisi monen lajin osalta hyvinkin erilainen.

Uhanalaisuus

Uhanalaisluokat: lehtisammalet + maksasammalet + sarvisammalet. Alueellinen uhanalaisuusselvitys (RT) koskee tässä vain vyöhykettä PIR2a, johon Luopioisten alue kuuluu. Valtakunnallinen sammalten kokonaismäärä on 925 lajia.

Lähde: Hyvärinen ym. 2019

PIR2a sarake on vanha vuodelta 2011 ja tarkistamatta.

Kuohijoen Natura-2000- aluetta. Kallioseinällä kasvaa useita harvinaisia lajeja. Täältä löytyy myös silmälläpidettävä siroritvasammal suuren haavan tyveltä. Onneksi sen kasvupaikka ei tuhoutunut Metsähallituksen 'siivouksen' yhteydessä keväällä 2010.

Luopioisista löydetyt valtakunnallisesti uhanalaiset sammallajit (31.12.2023)

Hävinneeksi (RE) luokiteltuja sammalia ei ole Luopioisista löydetty. Alueellisesti hävinneeksi voidaan luokitella Leopoldin 1800-luvun lopulla Aitoosta löytämä isonuijasammal (Meesia longiseta) (EN). Sitä ei etsinnästä huolimatta ole enää löydetty uudelleen. Lajin perässä suluissa löytöpaikkojen lukumäärä.

Luopioisista on löydetty kaksi CR-ryhmään kuuluvaa sammalta (1 lehtisammal+1 maksasammal):

- Korpikaltiosammal (Harpanthus scutatus) (1)
- Kantokinnassammal (Scapania apiculata) (1)

EN-ryhmän lajeja on löydetty 11 lajia (5+6):

- Lahokaviosammal (Buxbaumia viridis) (1)
- Pikkusiipisammal (Fissidens bryoides var. bryoides) (1)
- Isonuijasammal (Meesia longiseta) (1, hävinnyt)
- Kolokärpänsammal (Rhabdoweisia crispata) (1)
- Luhtarahkasammal (Sphagnum inundatum) (2)
- Etelänraippasammal (Anastrophyllum michauxii) (3)
- Kantopaanusammal (Calypogeia suecica) (5)
- Pikkulovisammal (Lophozia ascendens) (4)
- Itupyörösammal (Odontoschisma denudatum) (2)
- Lehtokinnassammal (Scapania nemorea) (4)
- Kalliokaulussammal (Syzygiella autumnalis) (1)

Lisäksi on löydetty 20 VU-ryhmän lajia (10+10):

- Koloriippusammal (Alleniella besseri) (3)
- Turrisammal (Chionoloma tenuirostre) (5)
- Isoriippusammal (Exertotheca crispa) (1)
- Korpihohtosammal (Herzogiella turfacea) (5)
- Haapariippusammal (Neckera pennata) (1, hävinnyt)
- Aarnihiippasammal (Nyholmiella gymnostomum) (4)
- Nokkalehväsammal (Plagiomnium rostratum) (1)
- Rahkavarstasammal (Pohlia sphagnicola) (1)
- Notkoritvasammal (Pseudocampylium radicale) (11)
- Aarnisammal (Schistostega pennata) (7)
- Isonauhasammal (Aneura maxima) (7)
- Kantoraippasammal (Crossocalyx hellerianus) (11)
- Ryytisammal (Geocalyx graveolens) (3)
- Metsälovisammal (Lophozia guttulata) (8)
- Kalliopussisammal (Marsupella emarginata) (6)
- Pohjanpussisammal (Marsupella sphacelata) (2)
- Purosuomusammal (Radula lindenbergiana) (1)
- Haaraliuskasammal (Riccardia multifida) (3)
- Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata) (2)
- Harsosammal (Trichocolea tomentella) (2)

Silmälläpidettäviä (NT) lajeja on 17 kpl (11+6):

- Katvesammal (Callicladium haldanianum) (5)
- Uurrenukkasammal (Dicranella grevilliana) (1)
- Rantanukkasammal (Dicranella humilis) (2)
- Rusonukkasammal (Dicranella rufescens) (6)
- Kääpiösiipisammal (Fissidens exilis) (2)
- Vuorikivisammal (Grimmia montana) (1)
- Lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola) (25)
- Rusovarstasammal (Pohlia melanodon) (5)
- Siroritvasammal (Pseudoamblystegium subtile) (15)
- Käyrälehtirahkasammal (Sphagnum contortum) (2)
- Haisumarrassammal (Tayloria tenuis) (4)
- Isosahasammal (Bazzania trilobata) (3)
- Etelänpaanusammal (Calypogeia fissa) (6)
- Etelänhopeasammal (Gymnomitrion obtusum) (3)
- Kantokorvasammal (Liochlaena lanceolata) (30)
- Kallionäivesammal (Mylia taylori) (1)
- Rakkosammal (Nowellia curvifolia) (7)

Luopioisista löydetyt alueellisesti uhanalaiset sammallajit

Viimeisin valtakunnallinen uhanalaisselvitys ns. punainen kirja lajiluetteloineen ilmestyi 8.3.2019. Alueelliset selvitykset julkaistiin vuonna 2020.

Luopioisista on löydetty alueellisesti uhanalaisia (RT) lajeja tähän mennessä seuraavasti (20 + 6 + 0): Numero ilmoittaa lajin löytöpaikkojen lukumäärän.

Kukkian rantakallioita. Osa Iso-Vekunan saaren läheisyyden luodoista ja rannoista kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alueen sammalia ei ole vielä tarkemmin kartoitettu.