Lajikuvaus

Kuvaus: Hiirenvoikeltanot ovat monivuotisia sikurikasveja. Varsi on lehtiruusukkeellinen, karvainen, rönsyinen. Kasvi on vanakasvi tai varressa on alhaalla muutama lehti, lehtilapa on suikea ja ehytlaitainen, mykeröstö tiheä sarja tai huiskilo ja keltainen, kehto on hapsi-, nysty- tai tähtikarvainen.

Koko: 10 - 120 cm

Kasvupaikka: Niityillä, pientareilla, yleensä kuivilla paikoilla.

Levinneisyys: Vaihtelevasti Etelä-Suomessa, harvinaistuvat Keski-Suomessa, puuttuvat yleensä Lapista

Mikrosienet:

Muuta: Laji.fi-tiedostoon on merkitty 17 apomiktista pikkulajia. Huonosti selvitetty lajikokonaisuus, jonka tiedot ja levinneisyydet puuttuvat.
Yleisimmät ovat: niittyvoikeltano (P. caespitosa), viuhkovoikeltano (P. cymosa), korvavoikeltano (P. lactucella) ja oranssivoikeltano (P. aurantiace).

Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa

Hiirenvoikeltanot ovat alueella melko yleisiä.

Keltano näyttää viihtyvän aurinkoisilla paikoilla, pientareilla, metsänreunoissa, niityillä. Varjostusta se ei siedä. Viuhkokeltanokasvustoja näkee teiden penkoissa joskus vallitsevana kasvina, mm. Rautajärvellä.

Pikkulajeja ei ole kartoitettu erikseen. Yleisimpiä näyttävät olevan korvavoikeltano (P. lactucella) (kuva) ja viuhkovoikeltano (P. cymosa). Erityisen näyttävä on koristeperäinen oranssivoikeltano (P. aurantiaca), joka on löytynyt kartanopuutarhoista villiytyneenä, mm. Ämmätsästä, Puutikkalasta, Pappilasta ja Rautajärveltä.

Kirjallisuustiedot