Lajikuvaus

Kuvaus: Kuusenkultaruoste kuuluu kantasieniin, ruostesienten luokkaan. Chrysomyxa-sukuun kuuluu Suomessa ainakin seitsemän ruostesientä, joiden isäntinä tai väli-isäntinä kuusen lisäksi toimivat mm. talvikkikasvit, ruusukasvit tai kanervakasvit.

Kuusen neulasissa esiintyy keväällä tai alkukesällä edellisen vuoden tartunnan jäljiltä pitkulaisia punaruskeita kohollaan olevia talvi-itiöpesäkkeitä. Kuusen vuosikasvaimet saattavat olla sienen ansiosta kauttaaltaan ruosteenruskeat. Sieni esiintyy etenkin nuorissa puissa.

Ruoste esiintyy vain talvi-itiövaiheisena.

Levinneisyys: Ruoste on melko harvinainen, mutta helposti alkukesällä havaittavissa lähes koko maassa kuusen kasvualueella.

Muuta: Euraasia. Sieni hidastaa kuusen kasvua ja on siksi vahingollinen. Tautinimi on kuusenneulasruoste.

Sienen löytöpaikoista Luopioisissa

Kuusenkultaruoste on melko yleinen piensieni Luopioisissa.

Kuusi on hyvin yleinen kasvi monenlaisissa ympäristöissä.

Ruosteen talvi-itiövaiheen näkee usein alkukesästä korpien ja suonlaitojen pienillä puilla, jolloin neulaset ovat ruosteen värittämät. Myöhemmin kesällä ruostetta on vaikeampi havaita. Vuosittainen vaihtelu ruosteen määrässä on hyvinkin suuri. Ruostetta oli poikkeuksellisesti syksyllä 2015 pienissä kuusentaimissa runsaasti.

Yleinen kuusen-suopursunruoste (Chrysomyxa ledi) esiintyy kuusella helmi-itiövaiheessa ja näkyy loppukesästä.

Ensimmäinen kuva on otettu pienen suon laidasta Padankoskelta ja toinen kuva Kuusamon Kiutakönkäältä.

Isäntäkasvin muita piensieniä

Kuusella esiintyy mm.:

Kuusenlymyharjakka (Lophodermium piceae)
Kuusen-suopursunruoste (Chrysomyxa ledi)
Kuusen-talvikinruoste (Chrysomyxa pyrolae)
Kuusenteerenleipäruoste (Chrysomyxa woroninii)
Kuusen-tuomenruoste (Thekopsora areolata)
Kuusenjuovakariste (Lirula macrospora)
Kuusenlatvasieni (Gremmeniella abietina)
'Kuusenkäpysieni', (Phragmotrichum chailletii)

Löydettyjä isäntäkasveja