|
Lajikuvaus
Kuvaus: Piiponpikkuruoste kuuluu kantasienteen kaareen ja ruostesienten luokkaan. Sukuun kuuluu Suomessa n. 150 lajeja, jotka loisivat ruoho- ja heinäkasveilla. Maailmanlaajuisesti suvun sienilajeja on tuhansia.
Sieni muodostaa keskikesällä lehtien pinnalle kellanruskeita kesäitiöpesäkkeitä. Talvi-itiöpesäkkeet ovat meiltä harvinaisia. Itiöt ovat pieniä ja piikkisiä. Sieni voidaan erottaa rinnakkaislajista vain itiöiden mikroskooppivertailulla.
Helmi-itiövaihe kehittyy kaunokaisella (Bellis perennis), mutta se vaihe voi puuttuakin eikä sitä ole tiettävästi Suomesta löydetty.
Levinneisyys: Ruoste on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.
Muuta: Eurooppa, Pohjois-Afrikka, Pohjois-Amerikka |
|
Sienen löytöpaikoista Luopioisissa
Piiponruoste on melko yleinen piensieni Luopioisissa.
Kevät-, nurmi- ja kalvaspiippo ovat yleisiä metsien ja niittyjen kasveja Luopioisissa.
Ruosteen olen löytänyt lähes joka vuosi kesän lopulla kevätpiipolta. Se kasvaa usein kasvustoissa, jotka löytyvät avoimilta paikoilta kuten pientareilta ja hakkuuaukeilta. Monesti piippomätäs on aivan ruskea ruosteen määrästä. Vihreät osat kellastuvat vähitellen ja kasvi näivettyy.
Muilla piipoilla se jää yleensä huomaamatta.
Kuvat on otettu Puutikkalan Kiimajärveltä. |
|
|
Isäntäkasvien muita piensieniä
Kevätpiipolta on löydetty myös toinen ruoste, piiponisoruoste (Puccinia. luzulae), mutta se on hyvin harvinainen. Sen itiöt ovat suurempia ja sileitä.
Piipoilta on löydetty myös kaksi nokea, piiponmustanoki (Stegocintractia luzulae) ja piiponkeltanoki (Bauerago vuyckii). Ne ovat harvinaisia. |
|
Löydettyjä isäntäkasveja
|
|