| |
Lajikuvaus
Kuvaus: Haavnkeltamoruoste kuuluu kantasienten kaareen ja ruostesienten luokkaan. Suvussa on kymmeniä lajeja, jotka elävät mm. lehtipuiden ja pensaiden lehdillä.
Haavankeltamoruoste muodostaa haavan
lehtien alapinnalle keltaisia kesäitiöpesäkkeitä. Lopulta lehdet saattavat olla kauttaaltaan pesäkkeiden peitossa. Yläpinnalle muodostuu vastaaville kohdille keltaisia täpliä. Talvi-itiöpesäkkeet ovat ruskeita tai mustia.
Ruoste vaihtaa eri kehitysvaiheissaan isäntäkasvia. Helmi-itiövaihe löytyy keltamolta tai kiurunkannukselta (hyvin harvinainen).
Haavankeltamoruostetta tavataan helmi-itiöisenä alkukesästä. Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria.
Ruosteen kesä- ja talvi-itiövaiheiset kasvustot on vaikea erottaa toisistaan. Siksi ne on tässäkin nimetty muotoon Melampsora magnusiana coll.
Levinneisyys: Haavankeltamoruoste on yleinen keltamon levinneisyysalueella.
Muuta: Eurooppa. |
|
Sienen löytöpaikoista Luopioisissa
Haavankeltamoruoste on melko yleinen sieni Luopioisissa.
Haapa on hyvin yleinen metsäkasvi.
Ruosteen helmi-itiövaihetta olen tavannut satunnaisesti keltamoilta Aitoosta ja kirkonkylältä. Vuosittain vaihtelut ovat suuria.
Haavalla ruoste on hyvin yleinen vuosittain
Kuvat on otettu Sitoosta kesällä 2018. Haavanlehtikuva on Parikkalasta vuodelta 2014. |
|
| |
Isäntäkasvien muita piensieniä
Haavalla on ruosteen lisäks mm.:
Pajunhärmä (Erysiphe adunca)
Haavanmustaverso (Venturia tremulae)
Lisäksi haavalla kasvaa useita kääväkkäitä.
Keltamolta ei ole tavattu muita piensieniä. |
|
Löydettyjä isäntäkasveja
| Suom. nimi |
Latin. nimi |
Luopioinen |
Sienen yleisyys |
| Haapa |
Popilus tremula |
X |
Yleinen |
| Keltamo |
Chelidonium majus |
X |
Melko yleinen |
| Pystykiurunkannus |
Corydalis solida |
|
|
|
|