Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
 
 
 
 
  Suojelu      
  Lajisivulle Etusivulle Ohjeet Päivitys: 14.3.2019
 


Koska suuri osa sammalista on hyvinkin tiukasti erikoistunut kasvupaikkaansa, on tärkeää suojella ennemminkin kasvupaikkoja kuin lajeja. Näin onkin tehty. Rauhoitettuja sammalia on Suomessa vain 13 kpl, mutta uhanalaisia (CR, EN, VU) löytyy peräti 312 kpl, mikä on 34 % sammallajeista. Lisäksi silmälläpidettäviä (NT) lajeja löytyy 60 kpl eli n. 7 % kokolajimäärästä (Hyvärinen ym. 2019). Tätä tilannetta on pyritty korjaamaan ympäristölainsäädännöllisesti muodostamalla suojelualueita sellaisille paikoille, joilla kasvaa useampia harvinaisia tai uhanalaisia sammalia.

Luopioisista ei ole rauhoitettu yhtään aluetta (esim. aarnialuetta) vain sammalten vuoksi, mutta sekä Natura-2000- että erilaisten suojeluohjelmien rauhoitusalueilta löytyy myös uhanalaisille sammalille sopivia kasvupaikkoja.

Kosteus ja ravinteet ovat valtaosalle sammalista elinehto. Siksi sellaiset biotoopit ovat myös sammalille tärkeitä. Luopioisten alueella lähteet ja lähteiköt ovat joutuneet väistymään rakentamisen ja metsänhoidon tieltä. Rannat on rakennettu vapaa-ajanasunnoiksi ja metsiä hoidetaan metsänhoitosuunnitelmien mukaan. Näiden seurauksena on monen vaateliaan sammalen kasvupaikka hävinnyt. Myös suot ovat vähentyneet, ennen kaikkea ravinteiset suot, ja tämä on ilman muuta vähentänyt suosammalten määrää. Ilman Kurkisuon ja Kuohijoen Natura 2000-alueita Luopioisten sammallajisto olisi monen lajin osalta hyvinkin erilainen.

Uhanalaisuus

Uhanalaisluokat: lehtisammalet + maksasammalet + sarvisammalet. Alueellinen uhanalaisuusselvitys (RT) koskee tässä vain vyöhykettä PIR2a, johon Luopioisten alue kuuluu. Valtakunnallinen sammalten kokonaismäärä on 925 lajia.

Luokat Koko maa PIR2a
RE
Hävinnyt
1 + 0 + 0 3 + 1 + 0
CR
Äärimm. uhanalainen
94 + 38 + 1 1 + 2 + 0
EN
Erittäin uhanalainen
70 + 21 + 0 4 + 1 + 0
VU
Vaarantunut
57 + 31 + 0 6 + 9 + 0
NT
Silmälläpidettävä
43 + 17 + 0 26 + 13 + 0
LC
Elinvoimainen
384 + 112+1 320 + 88 + 1
DD
Puutteell. tunettu
22 + 13 + 0 -
NA 3 + 2 + 0 -
NE
Arvioimatta jätetty
8 + 7 + 0 -
Kokonaismäärä 682 + 241 + 2 360 + 114 + 1

RT
Alueellisesti uhanalaiset

  55 + 18 + 0

Lähde: Hyvärinen ym. 2019

PIR2a sarake on vanha vuodelta 2011 ja tarkistamatta.

 

Kuohijoen Natura-2000- aluetta. Kallioseinällä kasvaa useita harvinaisia lajeja. Täältä löytyy myös silmälläpidettävä siroritvasammal suuren haavan tyveltä. Onneksi sen kasvupaikka ei tuhoutunut Metsähallituksen 'siivouksen' yhteydessä keväällä 2010.

Luopioisista löydetyt valtakunnallisesti uhanalaiset sammallajit

Hävinneeksi (RE) luokiteltuja sammalia ei ole Luopioisista löydetty. Alueellisesti hävinneeksi voidaan luokitella Leopoldin 1800-luvun lopulla Aitoosta löytämä isonuijasammal (Meesia longiseta) (EN). Sitä ei etsinnästä huolimatta ole enää löydetty uudelleen.

Luopioisista on löydetty yksi CR-ryhmään kuuluva sammal:

- Korpikaltiosammal (Harpanthus scutatus)

EN-ryhmän lajeja on löydetty seitsemän:

- Pikkusiipisammal (Fissidens bryoides)
- Kolokärpänsammal (Rhabdoweisia crispata)
- Luhtarahkasammal (Sphagnum inundatum)
- Etelänraippasammal (Anastrophyllum michauxii)
- Kantopaanusammal (Calypogeia suecica)
- Itupyörösammal (Odontoschisma denudatum)
- Lehtokinnassammal (Scapania nemorea)

Lisäksi on löydetty 18 VU-ryhmän sammallajia:

- Koloriippusammal (Alleniella besseri)
- Isoriippusammal (Exertotheca crispa)
- Korpihohtosammal (Herzogiella turfacea)
- Haapariippusammal (Neckera pennata)
- Aarnihiippasammal (Orthotrichum gymnostomum)
- Turrisammal (Oxystegus tenuirostris)
- Nokkalehväsammal (Plagiomnium rostratum)
- Rahkavarstasammal (Pohlia sphagnicola)
- Notkoritvasammal (Pseudocampylium radicale)
- Aarnisammal (Schistostega pennata)
- Kantoraippasammal (Crossocalyx hellerianum)
- Ryytisammal (Geocalyx graveolens)
- Metsälovisammal (Lophozia guttulata)
- Kalliopussisammal (Marsupella emarginata)
- Pohjanpussisammal (Marsupella sphacelata)
- Haaraliuskasammal (Riccardia multifida)
- Pikkuliuskasammal (Riccardia palmata)
- Harsosammal (Trichocolea tomentella)

Silmälläpidettäviä (NT) lajeja on 16 kpl:

- Katvesammal (Callicladium haldanianum)
- Uurrenukkasammal (Dicranella grevilliana)
- Rantanukkasammal (Dicranella humilis)
- Rusonukkasammal (Dicranella rufescens)
- Kääpiösiipisammal (Fissidens exilis)
- Vuorikivisammal (Grimmia montana)
- Lepikkolaakasammal (Plagiothecium latebricola)
- Rusovarstasammal (Pohlia melanodon)
- Siroritvasammal (Pseudoamblystegium subtile)
- Käyrälehtirahkasammal (Sphagnum contortum)
- Haisumarrassammal (Tayloria tenuis)
- Etelänpaanusammal (Calypogeia fissa)
- Etelänhopeasammal (Gymnomitrion obtusum)
- Kantokorvasammal (Liochlaena lanceolata)
- Kallionäivesammal (Mylia taylori)
- Rakkosammal (Nowellia curvifolia)


 


Luopioisista löydetyt alueellisesti uhanalaiset sammallajit

Viimeisin valtakunnallinen uhanalaisselvitys ns. punainen kirja lajiluetteloineen ilmestyi 8.3.2019. Alueelliset selvitykset julkaistiin toukokuun lopulla 2011.

Luopioisista on löydetty alueellisesti uhanalaisia (RT) lajeja tähän mennessä seuraavasti (14 + 4 + 0):

Katvesammal Callicladium haldanianum
Vuorikivisammal Grimmia montana
Kalliokärpänsammal Rhabdoweissia fugax
Kampasammal Helodium blandowii
Kalkkitammukkasammal Hygroamblystegium varium
Tihkulehväsammal Plagiomnium elatum
Nokkalehväsammal Plagiomnium rostratum
Rusovarstasammal Pohlia melanodon
Tierakivisammal Grimmia ramondii
Keltasompasammal Splachnum luteum
Haisumarrassammal Tayloria tenuis
Lehtohavusammal Thuidium tamariscinum
Runkokarvesammal Frullania dilatata
Rakkosammal Nowellia curvifiolia
Kantoraippasammal Anastrophyllum hellerianum
Ryytisammal Geocalyx graveolens
Lettokuirisammal Calliergon richardsonii
Pikkuhiippasammal Orthotrichum pumilum
   

Sammaltyöryhmä 2015. Suomen sammalien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELY-keskuksissa.pdf (27.3.2015)

Kukkian rantakallioita. Osa Iso-Vekunan saaren läheisyyden luodoista ja rannoista kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Alueen sammalia ei ole vielä tarkemmin kartoitettu.