Lajikuvaus

Kuvaus: Kurjenpolven-vesitattarenruoste kuuluu kantasienteen kaareen ja ruostesienten luokkaan. Sukuun kuuluu Suomessa n. 150 lajeja, jotka loisivat ruoho- ja heinäkasveilla. Maailmanlaajuisesti suvun sienilajeja on tuhansia.

Ruoste muodostaa kesäkuulta alkaen vesitattaren lehtien alapinnalle ruskeita kesäitiöpesäkkeitä ja myöhemmin tummia talvi-itiöpesäkkeitä. Lehti kellastuu yläpinnaltaan ja lopulta kuivuu.

Helmi-itiövaihe kehittyy metsäkurjenpolvella, jolloin lehtien alapinnalla esiintyy kuppimaisissa laikuissa kellanpunaisia pesäkkeitä. Itiöpöly on oranssia.

Levinneisyys: Ruoste on hyvin yleinen vesitattarella koko maassa, metsäkurjenpolvelta sitä tavataan pääasiassa Etelä- ja Keski-Suomesta harvinaisena.

Muuta: Euraasia, Amerikka.

Sienen löytöpaikoista Luopioisissa

Kurjenpolven-vesitattarenruoste on harvinainen piensieni Luopioisissa.

Vesitatar on melko harvinainen kasvi rannoilla ja vedessä. Metsäkurjenpolvi on hyvin yleinen monenlaisilla paikoilla.

Ruosteen helmi-itiövaihetta en ole tavannut Luopioisista, eikä muitakaan vaiheita kuin pari kertaa. Ruoste on hyvin helposti huomattavissa varsinkin loppukesästä ja yleensä lähes koko vesitatarkasvusto on sen saastuttama. Ruostetta olen löytänyt vain kasvin maamuodolta.

Kuvat on otettu vesitattaren maamuodolta Eurajoen Irjanteelta.

Isäntäkasvien muita piensieniä

Metsäkurjenpolvelta tavataan lisäksi kolme muuta ruostetta: Puccinia geranii-sylvatici, Puccinia morthieri ja Uromyces geranii.

Metsäkurjenpolven lehdillä esiintyy lisäksi valkohome (Plasmopara pusilla), nokitäpläsieni (Venturia geranii) sekä kurjenpolvenhaituhärmä (Podosphaera fugax).

Vesitattarelta en tiedä muita piensieniä.

Löydettyjä isäntäkasveja