Lajikuvaus

Kuvaus: Mansikanhaituhärmä kuuluu kotelosienten kaareen ja härmäsienten luokkaan. Suvussa on yli sata muuta härmäsientä, monet ovat hyvin yleisiä.

Sieni muodostaa kasvin lehdille, varsille ja lehtiruoteihin harmahtavaa peitettä. Pieniä mustia kotelorakkoja muodostuu kasvustoihin epäsäännöllisesti. Joillakin isännillä niitä on runsaasti ja aina, joillakin harvoin ja vähän. Usein kasvi muuttuu likaisen tummaksi kotelorakkojen vuoksi. Härmää esiintyy lähes koko kesän ajan.

Levinneisyys: Sieni on hyvin yleinen monilla Rosaceae-heimon kasveilla koko maassa.

Muuta: Lähes kosmopoliitti.

Sienen löytöpaikoista Luopioisissa

Mansikanhaituhärmä on hyvin yleinen piensieni Luopioisissa.

Lähes kaikki sen isäntäkasvit ovat Luopioisissa yleisiä.

Härmää olen tavannut runsaina kasvustoina alla olevan taulukon mukaisesti. Eri kesinä sen esiintymisessä on suuria eroja. Yleisin se näyttää olevan poimulehdillä, joilta se löytyy joka kesä. Poimulehtilajeja en ole huomannut pistää muistiin. Näyte on kerätty ainakin laidunpoimulehdeltä (Alchemilla monticola). Hanhikeilta olen sen tavannut vain muutaman kerran.

Kuvat on otettu Padankoskelta Salimäestä.

Isäntäkasvien muita piensieniä

Koska tällä sienellä on suuri määrä isäntäkasveja, niin näillä on myös paljon muita piensieniä. Tässä muutamia:

Poimulehdillä esiintyy myös poimulehdenruoste (Trachyspora alchemillae), poimulehdenlaikkusieni (Ramularia haplospora) ja poimulehdenlehtihome (Peronospora alchemillae).

Hanhikeilta on löydetty mm. rätvänänruoste (Frommeëla tormentillae), hanhikinruoste (Phragmidium potentillae) ja peltohanhikinmustasieni (Beloniella dehnii).

Mansikalta on löydetty mansikanrengaslaikkusieni (Mycosphaerella fragariae) ja harmaahome (Botrytis cinerea).

Kellukoilta on löydetty lisäksi kellukanlaikkusieni (Ramularia gei).

Vadelmalla kasvavat 'vadelmannuijaruoste' (Phragmidium rubi-idaei) sekä vadelmanlehtipiki (Venturia kunzei).

Löydettyjä isäntäkasveja