Kalliot

Kallioidensuojeluohjelmaa esittelevällä sivulla on kerrottu Luopioisten komeimmista ja arvokkaimmista kallioalueista. Täällä on myös paljon muita pienempiä ja vähemmän näyttäviä kalliopaljastumia ja jyrkänteitä, joilta löytyy niille tyypillistä kasvillisuutta.

Luopioisten kalliot ovat karuja graniitti- ja gneissikallioita. Vain muutamilla alueilla on ns. parempia kivilajeja, jotka ylläpitävät myös erikoisempaa kasvillisuutta.

Kalliokasvillisuus ei poikkea kovinkaan paljon metsäkasvillisuudesta. Samat lajit elävät kallioiden reunoilla jopa päällä kuin kangasmetsien kätköissäkin. Seuraavassa taulukossa ovat alueen varsinaiset kalliokasvit, joita ei metsämaalta kallioiden ulkopuolelta juurikaan löydä.

Listasta löytyy suuria harvinaisuuksia, kuten tummaraunioinen, jonkan harvinaisuus täällä johtunee kallioperän ravinteen puutteesta. Kalliohatikka taas on merellinen kasvi eikä muutenkaan menesty kovin hyvin kaukana sisämaassa. Maksaruohot taas kuuluvat kulttuurin piiriin ja menestyvät siellä olevilla kallioilla paremmin kuin metsäkalliolla.

Kallioilla ja metsämaalla viihtyviä lajeja ovat seuraavat

Näistä harvinaisin on keto-orvokki, jota ei ole alueelta tavattu kuin muutamalta kalliolta eikä pysyvämpänä kasvina mistään muualta, kuten pelloilta tai pientareilta.

Kalliokohokkia Hirvijärven kalliolla Padankoskella.

Suuri siirtolohkare Kukkiasaaressa on monen kalliokasvin kasvupaikka.

Kalliokasvien määrään ja yleisyyteen vaikuttaa oleellisesti kivilaji. Tämän huomaa selvästi, kun siirtyy karulta graniittikalliolta emäksisemmälle kallioalustalle esim. Kuohijoen kalkkilehdossa. Samoin Padankosken gabro-alueella kasvillisuus on rehevämpää kuin muualla ympäristössä. Kallioperän ravinteisuudesta hyötyvät alueella ainakin karvakiviyrtti, haurasloikko, tummaraunioinen ja hietaorvokin kalju muoto. Viimeksi mainittua esiintyy ainoastaan Padankosken kallioden hyllyillä ohuen sammalkerroksen päällä. Kasvin kaljua muotoa ei ole tavattu mistään muualta alueella, vaikka sen tiedetään kasvavan harvinaisena myös tien penkoilla.

Kyläkallioiden kalliokasvit hyötyvät asutuksesta, mutta ovat myös vaarassa tulla tuhotuiksi rakentamisen tai kulutuksen seurauksena. Tällaisia kasveja alueella ovat kelta- ja kesämaksaruoho, keto- ja kevättädyke, lituruoho ja hietalemmikki.

Rannat

Monet Luopioisten alueen kalliopaljastumista sijaitsevat rannoilla. Siellä on kuitenkin oma kasvillisuutensa, joka on osaksi kalliokasvillisuutta osaksi rantakasvillisuutta.

Rantakallioilla ja niiden läheisyydessä rantakivikossa kasvaa mm. seuraavia kasvilajeja

Nämä ovat hernesaraa ja rantavihvilää lukuunottamatta yleisiä ja hyvin rannalla menestyviä kasveja. Rantarakentaminen saattaa muuttaa niiden kasvupaikkoja, mutta ei ehkä hernesaraa lukuunottamatta tuhota niitä kokonaan. Myös rantakanankaali on alueella harvinainen, mutta se saattaa johtua enemmänkin havainnoinnin puutteesta.

Rannalla ja vesirajassa, osin pysyväti veden allakin, kasvaa Luopioisissa mm. seuraavassa taulukossa olevia lajeja. Osa niistä on esitelty vesistöjen yhteydessä, koska ne ovat paremminkin vesikasveja, kuten vidat ja pienet pohjaruusukekasvit. Osa niistä kasvaa kuitenkin myös tulvarannoilla tai osittain kuivuneilla rantapaljastumilla mudan tai hiekan päällä. Monet tällaiset kasvit ovat kärsineet maatalouden muutoksesta, koska karjaa ei enää laidunneta rannoilla eikä sinne siten muodostu enää avoimia kasvupaikkoja.

Tähän listaan päätyvätkin sitten monet alueen harvinaisista ja erikoisista kaseista. Uhanalaisia niistä on ormio, Luopioisten oma kasvi. Vaikka se ei täällä ole harvinainen eikä uhanalainen, niin valtakunnallisesti Kukkia on ainoa paikka, mistä sitä löytää. Seuraavat lähimmät kasvupaikat saa etsiä Etelä-Ruotsista. Paikallisesti uhanalainen on raani, joka elää pohjaruusukkeena rantavedessä, joskus kuivan maankin puolella. Kyynäröjärvi on sen ainoa löydetty nykyinen kasvupaikka alueella. EU:n Suomelle määräämiä vastuulajeja rantakasveissa onkin sitten useita: nuottaruoho, lahnanruohot, vesirikot ja äimäruoho. Nämä ovat vielä alueella tavallisia, mutta kärsivät ehkä eniten rantarakentamisesta, karjatalouden muutoksesta ja rantojen 'siistimisestä'.

Musta-Sorsamon rantaa Laipassa.