Lajikuvaus

Kuvaus: Kaksivuotinen pahanhajuinen koisokasvi, varsi pysty vankka tahmeakarvainen, varsilehdet puikeita isohampaisia sepiviä, alalehdet ruodillisia pian lakastuvia, kukat lyhytperäisiä kellomaisia vaaleita.

Koko: 15 - 100 cm

Kasvupaikka: Pihoilla, puutarhoissa, joutomailla, raunioilla.

Levinneisyys: Harvinainen Etelä-Suomessa, muualla satunnainen.

Muuta: Hyvin myrkyllinen rohdoskasvi. Siemen voi säilyä maassa vuosikymmeniä itämiskykyisenä. Vanhan kulttuurin seuralaiskasvi.

Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa

Hullukaali on alueella harvinainen kulttuurikasvi.

Sen vanhin löytötieto on Irja Ahosen löytö vuodelta 1926 10 x 10 km:n tarkuudella. Toinen rekisterissä oleva tieto on Hannu Alénin ilmoittama kasvusto Puutikkalasta vuodelta 2006. Historiakirjassa mainitaan Kuoppalan navetan takana kasvaneen aikoinaan hulluruohoa, mutta sitä paikkaa ei ole ilmoitettu koskaan rekisteriin. Kasvi kukki täällä kuitenkin myös kesällä 2010.

Muina vanhan kulttuurin seuralaislajeina täältä mainitaan mm. mali, humalanvieras, rohtopernaruoho ja litutilli. Näistä enää mali löytyi kesällä 2009 Puutikkalasta.

Hullukaali ilmaantuu yleensä yllättäen, kun maata möyhitään vanhojen rakennusten läheisyydessä. Se on ollut ennen paljon yleisempi kasvi ja rohdoskasvina sitä on myös kasvatettu ja suojeltu talojen läheisyydessä.

Kirjallisuustiedot

- Alén, H. 2007: Kasvihavaintoja Luopioisista (EH) kesällä 2006. - Talvikki 31: 9-11.
- Söyrinki, N. 1985: Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen luonto ja sen kehitysvaiheet. - Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia, I: 7-75. Hämeenlinna 1985.